Sanottua

Ei kissa kiitoksella elä, mutta jo vain se tekee työstäni niin paljon antoisampaa. Tässäpä siis otteita jokapäiväisistä leivänpäällisistäni:

Anna sai jossain vaiheessa kahden kuukauden yhteisen treenitaipaleen aikana minussa muutoksen jota en itekkään heti huomannut! Eli meni pääni sisään ja muutti käsityksen johon olin sinnikkäästi halunnut uskoa... eli olin estänyt itseltäni kuntoilun (varsinkin ja nimenomaan kuntosaliharjoittelun) siinä uskossa että olen ihminen vailla lihaksia ja voimaa! Oman ammatinsa runtelema kampaaja jota ainaiset niskahartiavaivat piinaisivat, jne jne! Ja mitä sitä vielä, sanoi Anna :) Tyylikkäästi (joskus vähemmän) hän ohitteli alkuitkut ja valitukset ja tekosyyt joita saatoin keksiä kun trenaminen tuntui ikävältä. Kyseli ja kuulosteli tuntemuksiani ja siksi minulla oli koko ajan luottamus ettei mittän mene rikki ja parempaa kohti oltiin menossa! Huikeaa kannustusta sain kun sarjat meni ilman suurempaa kiukuttelua läpi (ja siinä vaiheessa kiitokseksi lisättiin 5kg painoja!)

  Kuukauden jälkeen huimaus, päänsärky ja huonosti nukutut yöt olivat poissa. Tämä jo tuntui niin uskomattomalta - ja mitä lisämausteita! Senttejä oli kadonnut vyötäröltä ja hauisjuhlatkin olisi voitu pitää :)
 
Anna on teki niin suuren muutoksen ammattitaidolla, huumorilla ja nöyrällä ihmistuntemuksella!
 
Ikuisesti kiitollinen Jaana Polvi !!!!!

*


Mitä ihmettä! Onko se edes mahdollista! Eron kyllä jo huomaa, housut iloisesti ovat löystyneet ja kunto on noussut, sillä eipä tuo kävely tunnu pahalta eikä varsinkaan loppurutistuksena olevat kolmen kerroksen portaat. AAAAA, tämä on ihan mahtavaa! Ihan pakko sanoa, että ISO KIITOS, olet saattanut pelastaa loppuelämäni. Aion pitää tästä alusta nyt kiinni, loppu tulee olemaan historiaa.
-Nettiasiakas kuukauden mittaisen Kinkun verran veks-projektin jälkeen

*